Perorsaariaaseq

 

Angerlarsimaffik Uulineq, Autismeinstitution Grønland

Meeqqanut, inuusuttuaqqanut inersimasunullu autisme

Kalaallisut
dansk
English

Copyright © 2017 Uulineq.com

Perorsaariaaseq

Angerlarsimaffik Uulinerup qularnaarpai: meeqqat ulluinnarni inuunerisa ata-qatigiinnissaat, meeqqat inuusuttullu pitsaasumik ineriartornissaat, inuunermullu piukkunnarsarnissaat.

 

Uulineq angerlarsimaffittut attorpoq. Meeqqat atuarnermik isumaginninnissaata kammaartorneqarnerata saniatigut, ulluinnarni nalinginnaasumik sammisaqaraangata ikiorneqartassapput. Aammattaaq ulluinnaat nuannersunik misigisaqarfiusassapput suliaqarfiusassallutillu. Uulinermiinneq nuannersuussaaq. Meeqqanut inuusuttunullu nalorninarsinnaasarpoq inooqateqarneq ataqatigisaqarnerlu. Taamaattumik pingaartippagut pinnguarnerit sammisallu aaqqissorluakkat, tamakkumi inunnik allanik ataqateqarneq pilersittarmassuk piujuartittarlugulu. Inuiaqatigiinnut avatangiisinut attuumassuteqarneq aamma pingaartuuvoq. Taamaattumik meerartagut inuusuttagullu makkununnga ilaatittassavagut: pisiniarnerit, arlaanik illup avataani immikkuullarissunik pisoqartillugu ilaaneq, kulturimullu tunngasunik pisoqartillugu inoqatinut akuuneq. Namminneq sapinngisaat, piumasaat soqutigisaallu aallaavigalugit sammisassarsioqatigisassuagut. Nutaat nalunartullu misilinneqaleraangata pilersaarusiorluartassaagut, takusinnaasaannik nassuiaasiortarluta ilitsersorlugillu. Taamaalillutik nalorninatik sammisassaminnik aallartilluartassammata. Sunngiffimmi angerlarsimaffiup avataani sammisassanik makkuninnga pilersaaruteqarpugut: innartorneq, nalunneq, qaqqakkut sisorarneq, sisorarluni ujakkaarneq, cykelerneq, timersuutinillu allanik sammisaqarneq. Angalaartarnissat pilersaarutaapput, aalisariarnerit, sisorarnerit nalukkiarnerit filmeriarnerillu. Angerlarsimaffiup ungasinngisaani pinggortitamilu periarfissat atorluartarusuppagut. Ukiup ingerlanerani pisartut malinnaaffigisassavagut, soorlu juullisiortarneq, inuuissiortitsineq aammalu ukiup ingerlanerani allanngorarnermi sammineqarsinnaasut.

 

Avatangiisit ilisarnartut nalorninanngittullu

 

Nalornisoqannginnissaa sungiusimasanillu avatangiiseqarnissaq eqqarsaatigalugu, eqqissisimasumik nalorniffiunngittumillu avatangiiseqarnisaq pingaartipparput. Ullut tamaasa isumangisassat aaqqissorluangaapput najungaqartunullu nalorninartuunatik (assilissat atorlugit sammisassat tulleriiaarneri takuneqarsinnaapput) soorlu kigutit salinneri, kigutigissaatit saqqummerneri, qaqorsaatissaata taninnera, taavalu kigutit salinneri naggataatigullu imermik qanip salinnera. Periaatsit taamaattut nalinginnaasumik sungiunneqareertaraluarput, autismeqartunulli (assingisaanillu nappaateqartuni) paatsiveerunneq kamannerlu takkuteqqajaasarput, periaasissat tulleriiaakkat ersarinngippata. Sulissutigissavarpullu meeqqat inuusuttullu inuunerminni ingerlanerannik oqaasissaqaqataanissaat. Perorsaasutut ilinniakkatinnit aallaveqarluta inooqataanermit oqaluttuat sammisassavagut, atuakkanik titartagartalinnik sammisaqartassaagut. Aammalu KAT-kassen ( tassa meeqqanik misiginneqataanissamik, inoqatiminnillu torersumik saaffiginninnissaminnik ajornartorsiutilinnut oqaloqatiginninnermi atorneqartartoq) atorneqartassaaq. Tassani siunertaavoq meeqqat inunnut allanut atassuteqartarnissaata ilinniarneqarnera, inoqatinullu saaffiginnittarnerup sungiusarnissaa.

 

Illup pequtai

 

Meeqqat inaasa saniatigut, ulloq unnuarlu angerlarsimaffik uffarfeqarpoq, igaffeqarpoq nerisarfilimmik, net-café, qaliani eqqissisimaartarfik bordtennisertalik, arsaarartarfilik, pinnguaatilik assigiinngitsunik, fjernsynilik dvd-iilimmik, atuagaateqarlunilu assigiinngistunik aammalu atuakkanik titartagartalinnik.

 

Ulloq siunertaqassaaq ilinniarfiullunilu

 

Perorsaaneq aallaaveqassaaq meeqqat inuusuttullu pikkoriffiiniit, TEACCH-iminngaaniillu ilaatigut aallaaveqarluni (Treatment and Education of Autistic and related Communication Handicapped Children). (TEACCH kingornani eqqaaneqassaaq*). TEACCH-imik ilinniartitseriaasillit ikiorseeriaaseq ilinniartitseriaaserlu ineriartortissimavaat, meeqqat ataasiakkaat paasinneriaasiat periaasiallu ataqqillugu suleriaaseqarlutik, aammalu ineriartorfissai eqqumaffigalugit. Tamanna pisassaaq ulluni pisut ilinniarfiginerisigut aammalu pilersaarusiorluni atornerisigut. Tamannalu meeqqanut inuusuttunullu isumaqarluassaaq. Ulluinnarni ineqartut tarnikkut timikkullu peqqissuunissaat pingaartinneqarpoq. Isumaqarpugut peqqinnartunik nerisaqarnerup, nuannaaqatigiinnerup, ulluinnarnilu sammisassanik nammineerluni isumaginnissinnanerup kingunerisaraa imminut iluamik akueraluni inooqataanissaq. Paasinnissinnaaneq ilinniarnerlu uani pingaartuuppuut. Ulluinnarni isumangisassat, soorlu: taqualiorneq, nerisassiorneq, torersaaneq, errorsineq, imminik eqqiluisaarluni isumanginissaq ilinniartariaqarput namminiilersinnaaneq anguniarlugu.

 

Sulisut

 

Meeraq/ inuusuttoq aaliangersimasumik inersimasumik attaveqassaaq. Taanna meerarlu suleqatigiillutik pilersaarusiortassapput meeqqap suliassaanik angumerisassaanillu, angajoqqaat atuarfillu suleqatigalugit. Sulisut perorsaanissamut ilinniarsimasuupput suleriaaseqarlutillu ineqartut ataqqillugit sammissallugit.

 

TEACCH

 

TEACCH isumaqarpoq “Treatment and Education of Autistic and Communication Handicapped Children”. Meeqqanut inuusuttunullu perorsaariaasiuvoq, atuarnermi nalaanni AST-ilinnut, immikkut atuartitsinikkut atorneqartartoq. Tunngaviatigut ilinniartitseriaaseq TEACCH tassaavoq, inuup autistiskiusup periaasiata ataqqinissaa, aammalu ataqqissallugit soqutigisai immikkuullarissutaalu. Atuartitsineq aqqutigalugu anguniarneqanngilaq meeqqap “aallatut nalinginnaasutut pissuseqalernissaa”, kisiannili meeqqap taassuma angusinnaasai aallaavigalugit. TEACCH-ip siunertarinngilaa meeqqap autistip periaasiata allanngortinnissaa, anguniarluguli meeqqap ilikkangarnissaminut periarfissai pitsanngorsassallugit.

 

Tunngaviusumik eqqarsaasersuutit

 

TEACCH-imi tunngaviusumik eqqarsaasersuutit pingasuupput: Angajoqqaat ilaatinneqartuassapput meeqqap qanoq perorsarneqarnissaanut aaliangiisoqartillugu. Tapersersuineq inuuneq naallugu ingerlasuassaaq. Perorsaasut immikkut autismemut tunngasunik ilinniarsimasuupput, taamaalillutillu inuup autismeqartup eqqarsariaasia paasisinnaalluarlugu.

 

Ilinniartitsinerup tunngavigissavai paaseqatigiinneq ammalu ersarissaalluni paasinnilluarsinnaaneq, aaqqissorluakkamik. Meeraq oqaatsitigut nassuiaatiinnarnagu, pingaartinneqarpoq assilissatigut pisussanik nassuiaannissaa, soorlu takussutissaliuullugu assiliartalinnik ulluinnarni sammisassaanut tunngasunik. Meeqqat ataasiakkaarlutik pisariaqartitaat eqqumaffigineqassapput.

 

Tarnitsinni aqukkuminaattut aqunnissaat

 

Meeqqat autismeqartut, perorsaalluni sullinneranni sakkuutissatut pingaartuupput, aaqqissorluakkamik ersarissumillu periaaseqarneq. Perorsaalluni suleriaaseqarnerup tunngavigai meeqqap innarluuteqarnera, qarasaatalu sananeqaataasa ajornakusoortui. Taamannak innarluuteqartut pisariaqartittarpaat ersarissumik aaqqissorluakkamillu perorsaaffimmik avatangiiseqarneq.

 

itsisinnaasarlutik. Assersuutigalugu inaani atortoq allanngortinneqarsimappat. Taamaattumik meeqqap autismeqartup toqqissisimassaguni pingaartittorujussuuai, pissutsit aaqqissorluakkat aammalu pissutsit allanngoranngitsut.

 

Austismespektrum forstyrrelse (ASF)

 

Meeqqat ASF-illit ajornartorsiorfeqarfigisartagaat pingasuupput, nalileeriaaseq ICD-10 malillugu ukuupput:

 

1. Innuttaaqataanissamut ineriartornermi akornuteqarneq

2. Inunnut allanut ataqateqarnissamut akornuteqarneq

3. Isumakitsunik allanngoranngittunillu periaaseqarneq

 

Ersiutit takussutissat ukiumi meeqqap inuunerani siullermi malunnarsisarput. Assersuutigalugu angajoqqaat malugisinnaavaat, meeqqamut atassuteqarneq pitsaasoq, nalinginnaanngitsoq. Meeraq sammillugu allamut isigiumanerusarpoq nammineerumanerullunilu. Meeqqap ajornartorsiutigaa, inuit allat iliuusaannik, misigissusaannik, siunertaannillu maluginninnissaq. Taamaattumik meeqqat ASF-ertut qanoq pisoqarnera malinnaaffigiuminaatsittarpaat. Inoqatit akornanni pissutsit akuerisaasut paasiuminaatsittarpaat, taamaattumillu Òulluinnarni malittarisassat allaqqanngitsutÓ unioqqutissinnaasarlugit.

 

Inoqatinut atassuteqarnermi akornutaasut ersertarput oqaloqatigiinnermi ajornartorsiuteqarnikkut. Meeqqat ASF-ertut toqqaannartorujussuarmik oqariaaseqartarput, amerlasuutigullu meeqqap nammineq imminut tunngasunik isumaqartitaanik ilaqartarlutik. Ersarissumik atassuteqarnissaq pisariaqarmat arlalitsigut atorneqartassapput asserssusiornerit, assilissallu atorlugit nassuiaasarneq, taamaalilluni ersarissumik paatsuugananngittumillu nalunaartoqartassammat. Immikkuullarissumik pissuseqarnermi takussaasarpoq uteqattaarineq aammalu aaliangersimaqqinnaartunik iliuuseqartarneq. Soorlu matu ammaneqartarlunilu matoqattaarneqartarpoq. Aammalu takornartaanngilaq atortunut aaliangersimasunut imaluunniit inunnut aaliangersimasunut sakkortuumik nuannarisaqarneq. Ulluinnarni allannguutit meeqqanut ersinermik annilaanganermilluunniit kinguneqarsinnaasarput, sakkortuumillu periuseqarnermik pilersqat taamaattut inuit allat misigisaannik paasiuminaatsitsisarput, inuillu akornanni pisut aamma paasiuminaatsittarlugit. Taakkunanittaaq takussaasarput namminneq aqukkuminaatsitaminnik allanngoranngitsumik iliuuseqartarneq, aammalu immikkut soqutigisaminnik aallusserujussuarsinnaasarput namminneq aqukkuminaatsitaminnik.

 

pat. Taamaattumik meeqqap autismeqartup toqqissisimassaguni pingaartittorujussuuai, pissutsit aaqqissorluakkat aammalu pissutsit allanngoranngitsut.